Äitinä oleminen ja mitä se on opettanut

Ihana ja kamala äitiys, eikö niin? Jos mietitään kysymystä, mitä kaikkea äitiys on, niin en itse ainakaan tiedä edes, mistä aloittaa. Se on ihan kaikkea mahdollista niin iloineen kuin huolineen. Äitiyteen kuuluu ihania päiviä, ihan hyviä päivä, huonoja päiviä ja todella huonoja päiviä, mutta yksikään niistä ei muuttaisi sitä tosiasiaa, että äitinä oleminen on suuren suuri lahja, ainakin minulle se on sitä ollut.

Mitä arki olisi, jos en olisi äiti?

En osaa tuohon vastata. Luulen, ettei voisi olla niin, että en olisi äiti. Pienestä saakka muistan ajatelleeni että minusta tulee joku päivä äiti jollain tavalla. Sitten kun aikuisuuden kynnyksellä joskus asiaa alkoi konkreettisesti miettiä, ei se haave ollut miksikään muuttunut. Jos en olisi äiti, arki olisi varmasti jollain tavalla (MONELLAKIN TAPAA) rauhallisempaa, mutta sitten ehkä monella muulla tapaa erilaista. Minun on todella vaikeaa kuvitella elämän olevan toisin kuin se on, mitä äitiyteen tulee!

Äitiyden merkitys

Mitä äitiys merkitsee? Vaikea kysymys! Aloin pohtia tätä ja vastaisin varmaankin että rajatonta, ääretöntä rakkautta. Rakkautta on monenlaista, mutta äidin rakkaus on jotakin vertaansa vailla olevaa. Se side ja tunteet, joita omaa pienokaista kohtaan syntyy ja kehittyy raskauden aikana, syntymän hetkellä ja myöhemmin, ne ovat ainutlaatuisia, joita on vaikea sanoin edes kuvailla. Kun miettii kysymystä, miten paljon rakastaa omaa lastaan niin eihän sitä voi määritellä millään mittapuulla! Aina nuo rakkauden tunteet eivät synny heti, mutta yleensä kyllä jossain vaiheessa ja uskon että useimmat äidit ovat samaa mieltä, äidin rakkaus on ääretöntä.

Itselleni äitiys on myös opettanut paljon asioita. Niin moni luonteen piirre, joka on vuosien varrella ehkä kehittynyt parempaan suuntaan, saattaa olla seurausta suurelta osin äitinä olemisesta. Pitkäjänteisyys, periksiantamattomuus, pitkä pinna, empatiataidot.. nämä nyt ovat esimerkkejä, joita väittäisin itsestäni löytyvän, vaikka kaikissa aina jotain parannettavaa onkin. Äitiys on vaatinut noita kaikkia ominaisuuksia joka päivä, paljon.

Elämäni äidit

Omassa elämässäni on ollut useampia äitejä ja äitihahmoja, onneksi kaikki ihania sellaisia, joilta olen oppinut paljon, vaikka toki haasteita on matkaan mahtunut myös. Oma biologinen äitini kuoli, kun olin 5-vuotias. Sen jälkeen asuin lastenkodissa pikkuveljeni kanssa lähes 3 vuotta. Meillä oli lastenkodissa aivan ihana ”omahoitaja” joka ainakin omassa mielessäni oli meille tuolloin äiti, ja sellainen muisto ja tunne hänestä on jäänyt tähän päivään saakka.

Lastenkodista meidät sijoitettiin sijaiskotiin kun olin noin 8-vuotias, kauaksi synnyinkaupungistamme Helsingistä. Vartuimme veljeni kanssa aikuiseksi saakka maaseudulla ja maatilalla yhdessä ja samassa sijaiskodissa, jossa oli paljon muitakin lapsia, niin omia kuin muita sijaislapsia että hoitolapsia. Tuona aikana sijaisvanhemmista tuli itselle tietysti niin oikean vanhemman tuntuiset kuin voi, joita omaksi äidiksi ja isäksi voin vieläkin kutsua. Perheitä ja vanhempia on monenlaisia, tämä yksi esimerkki monista!

Äitienpäivänä juhlitaan ja muistetaan kaikkia äitejä

Äitienpäivä on ihan kohta! Äitienpäivänä tykkään itse vaan olla rauhassa, jos mahdollista, ja nauttia perheestä ympärillä. Ainahan sitä TOIVOO ja haaveilee, että lisäksi saisi nukkua oikeasti pitkään, ja voisi olla tekemättä mitään kotitöitä koko päivän, mutta onko se mahdollista ja realistista? Äitiys, eikä varsinkaan tämä kotiäitiys ole millään tavalla tauolla koskaan. Jos sitä onnistuukin nostamaan jalat kattoon päin ja huokaisemaan hetkeksi niin pian mielen valtaa joko työt, uudet ideat tai pyykit, tai lapset, tai joku muu. Ei siitä ole pakokeinoja:D!

Tehtävä äitienpäiväksi kaikille:

Pohdi, mitä äitinä oleminen tai äidit elämässäsi ovat sinulle opettaneet? Äiteihin kuuluu tietenkin myös isoäidit!

Toivon kaikille äideille ihanaa äitienpäivää!

Lisää äitiydestä

• Poikien äitinä olemisen ihanuus
• Mitä kukaan ei kertonut vanhemmuudesta