Ihanaa viimein se lasten kesäloma alkoi! Kyllä sitä odotettiinkin taas, niin minä kuin lapsetkin. Onkohan kevät ollut näin lämmin ja kesäinen moneen vuoteen, jotenkin tuntuu että ei. Voisiko lämmin kevät olla kunnollisen talven aikaansaama juttu? Kun muutenhan niin kesät kuin talvetkin ovat olleet suoraan sanoen vähän ihmeellisiä monta vuotta, paitsi nyt. Niin tai näin, NY ON KESÄ NÄÄS!
Harmittaa, kun ei tullut nyt räpsäistyä mitään koulunpäätöskuvia lapsista. Lomamoodiin vaihtaminen meni niin nopeasti silmän räpäyksessä; ennen kuin oikein ehdin tajuta niin kouluvaatteet oli vaihtuneet kevyempiin shortseihin ja sitä oltiin pihalla juoksentelemassa kavereiden kanssa tai syventyneinä omiin puuhiin. Näin se kai menee.
Mutta kouluvuosi meni hyvin ja lopputulemana kotiin tuli huipputodistusta ja stipendejä molemmilta koululaisiltamme, ei paha. Jotain olen ehkä itsekin äitinä onnistunut hyvin tekemään, vaikka en todellakaan ole koulun arvosanojen suhteen vaatinut koskaan mitään, muuta kuin että kouluun pitää keskittyä ja antaa parhainpansa, jos lahjoja löytyy.
Kiusana uusi tuttavuus, siitepölyallergia
Ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Joku on kai joskus sanonut että kesä on ihmisen parasta aikaa. Kyllä se sitä on, ihan varmasti. Ainakin tässä pienessä omassa maailmassani suurin arkiväsymys kaikkoaa, on helpompi nousta aamuisin ylös, kun päivä paistaa jo aamukuudelta, mieli on virkeämpi ja inspiroituneempi ja ulkoilusta voi nauttia toden teolla, myös lapset nauttivat. Ja voi sitä onnea, kun ulos mennessä ei tarvitse pukea miljoonaa kerrosta vaatetta.
Ennen kaikki kesässä oli kuitenkin paremmin kuin nyt. En ymmärrä mistä ja miksi sain tänä vuonna elämääni ikävän uuden seuralaisen, mutta mukana se nyt kulkee sitkeästi, nimittäin siitepölyallergia. Oireilu alkoi isosti jo helmikuussa, jonka takia kesti monta viikkoa ennen kuin tajusin, mistä on kyse kun ”nuha” vaan jatkuu. Vaikka kyse on ”vain” allergiasta niin asian sulatteleminen on vaatinut työtä.
Jotenkin olen kuvitellut olleeni aika teräskuntoinen terveyden suhteen, koskaan aiemmin elämässäni ei ole ollut yhtäkään allergiaa, eikä monia perustautejakaan mistä moni muu kärsii, esim. korvatulehduksia. Lapsuus meni maalla keskellä heinäpeltoja, metsiä ja kaikkea allergisoivaa – mutta ei se sieltä saatu vahvuus kantanut sitten enää pidemmälle?
Nyt sitten arki on kuitenkin sitä että nenää kutittaa, aivastuttaa, kurkku kutisee niin että sitä voi mielessään oikein raapia! Allergialääkkeet auttavat, mutta eivät täysin vie oireita pois. Jos eksyn ulkoilemaan niin tiedän varmasti että seuraava päivä ei ole helppo. Mutta näillä mennään. Kesä on silti ihanaa!
Kesäkuun suunnitelmia
Kesäkuu menee vielä aika pitkälle töiden ja perusarjen merkeissä tänä kesänä. Juhannus on pian, joten ajatukset jo vähän pyärivät sen ympärillä, keksisikö perheen kanssa jotain pientä erikoisempaa ohjelmaa silloin, vai grillataanko yhdessä vaan kotona. Heinäkuussa lähestyy isomman pojan rippileiri ja rippijuhlat, joita mieli alkaakin jo stressata; mitä tarjoiltavaa, mitkä vaatteet juhlaan, kuka siivoaa meillä…? Onneksi ei tekeminen lopu eikä itse tarvi ”kärsiä” tylsyydestä, mikä niin usein vaivaa lapsia kesällä!
Ihanaa kesää!
Kurkkaa myös kesäaiheiset blogit
- Lasten kesäloma – uhka vai mahdollisuus
- Kun allergia puhkeaa aikuisena
- Kesä 2021 – 10 odottamisen arvoista asiaa
Kuvat: Heidi Halonen
[…] Kesä on ihanaa, vaikka nenä kutiaa […]
[…] Kesä on ihanaa, vaikka nenä kutiaa […]