Kehopositiivisuus hömpötys tympii
Uutisista ja somessa on viimeisten vuosien aikana tupsahdellut esiin tämän tästä kertomuksia ihmisistä, lähinnä naisista, jotka ovat ottaneet filosofiakseen tämän kehopositiivisuuden. Olen jollain tavalla kyllästynyt tähän. En oikein tiedä, miten pitäisi suhtautua koska en voi täysin samaistua. Toki suhtaudun positiivisesti omaan kehooni, ja niin kaikkien pitäisi tehdä. Ja olla kritisoimatta muita.
Googletin termiä enkä löytänyt yhtä virallista määritelmää sille. Kritisointia löytyy paljon, ja yleistyksiä, kuten että kysymys on siitä että kehopositiivisella on ”lupa” olla lihava tai lupa olla välittämättä. Lupa syödä mitä vaan. Urbaani sanakirja jopa heitti huvittavan selityksen, että kehopositiivinen on poliittisen korrekti ilmaisu huolettoman ylipainoiselle henkilölle. No, noihin edellisiin nämä uutisjutut useasti viittaa, tai niin ne antavat ymmärtää, joka on aika surullista.
Itseäni ottaa tämä ’buumi’ päähän ja näen, että termi ymmärretään tai mielletään aivan väärin. Ymmärrän kehopositiivisuuden niin, että suhtaudutaan POSITIIVISESTI omaan kehoon. Piste. Ei kritisoida toisia, koska kaikilla on oikeus olla sellaisia kuin ovat. MUTTA, olipa omaa kehoa kohtaan miten positiivinen ja hyväksyvä vaan, niin siltikin ylipaino (jos sitä on) on suuren suuri terveydellinen riski. Se fakta ei häviä millään, vaikka olisi miten positiivinen. Siispä asioiden ei pitäisi jäädä siihen mielestäni, että ollaan positiivisia ja tälläinen minä nyt olen.
Ehkäpä se tässä ottaa päähän eniten että asiaa pitää tyrkyttää ja nostaa esiin. Miksi? Mutta toisaalta, mitäpä ei tänä aikana tyrkytettäisi toistuvasti eri medioista. Mitään aiheita ei oikein pääse pakoon. Ja itsekin tässä jauhan asiasta! 😀
Itsellänikin on ollut haasteita oman kehokuvan kanssa, eivätkö ne haasteet siis katso painoa, vaikka olen kyllä painonkin kanssa taistellut välillä. Positiivisuutta kaivataan ihan kaikenlaisten kehojen kantajille.
Suhtaudutaan oikein kehopositiivisuuteen
Voisiko positiivisuuden mieltää kuten itse yritän, eli niin että hyväksytään oman kehon virheet olevan osa itseä, ja suhtaudutaan niihin positiivisesti? MUTTA jos näille ”virheille” on lisäksi tehtävissä jotain – kuten ylipainolle – niin sitten ne tulisi nähdä positiivisena haasteena joihin myös tartutaan, sen sijaan että surkutellaan itsesäälissä tai annetaan vaan olla koska ollaan kehopositiivisia.
Kehopositiivisuus ei kohota terveyttä, paitsi ehkä tietyllä tapaa mielenterveyttä. Ajatus on todella hyvä, mutta usein nettiartikkeleissa ajatus vääristyy. Vai mikä se oikea ajatus edes lopulta on? Kun yhdistää terveelliset elämäntavat, liikunnan itselle mieluisassa muodossa ja kehopositiivisuuden niin silloin on kokonaisuus hallussa oikein! Vai mitä mieltä olet?
–> Positiivinen asenne omaa ja toisen kehoa kohtaan.
Huom! Blogia päivitetty ja poistettu vanhentuneita linkkejä, alkuperäinen julkaistu 2019.
