Tämä ei ole uskonnollinen tarina, vaan pieni hyvä teko jonka kohtasin taannoin ja joka jäi vahvasti mieleeni. Sain yllättävää apua tuntemattomalta taholta. Pieni juttu, josta seurasi todella paljon hyvää mieltä.
Meidän koko perhe oli taannoin sairaana. Kaikki alkoi jo muutamia päiviä ennen vappua, kun pienin poikamme sai jälleen jonkun kiertopöpön päiväkodista ja päälle pamahti todella kova räkätauti ja kuume, joka kävi paikoin lähellä 40 astettakin. Lisäksi perheeseemme pesiytyi samoihin aikoihin vatsatauti.
Niinhän siinä sitten kävi, että pojalle iski hyvin nopeasti korkean kuumeen lisäksi niin kova räkätauti, että ruoka lakkasi maistumasta kokonaan. Kurkku oli niin tukossa, että nieleminen oli hankalaa (kurkku oli varmasti kipeäkin). Lisäksi vatsatauti samaan aikaan teki pahan olon. Meillä oli vappuviikonlopun alla kotona hyvä määrä nestemäisiä lasten särkylääkkeitä, eikä tullut mieleenkään että ne eivät olisi tarpeeksi.
Kaikkea ei voi aina osata ennustaa
Kaikkeen ei voi koskaan täysin varautua, ja niin siinä sitten kävi, että vappupäivänä eli pyhänä jouduin iltapäivällä toteamaan että lääkkeet eivät mene kunnolla alas pojalla, eivätkä jää enää vatsaan. Kuume vain tuntui nousevan nousemistaa, ja kaikki mitä suuhun laittoi, tulikin heti oksennuksena ylös. Ja tietysti, juuri kun heräsin tähän todellisuuteen, että saatamme kohta tarvita apua, niin apteekki oli mennyt kiinni.. sitä se on pienissä kaupungeissa.
En ollut ihan varma, etteikö yhtään mikään apteekki olisi jossain auki joten laitoin paikalliseen keskusteluryhmään Facebookiin kysymyksen, onko mikään paikka enää auki koska meillä on akuutti lääketarve lapselle. Kyselyni vahvisti tiedon, että lähimmät apteekit ovat auki jossakin 60-70 kilometrin päässä. Totesimme, että emme ihan heti lähde niin kauas, joten yritetään sinnitellä seuraavaan päivään jollakin ihmeellä.
Laita hyvä kiertämään
Yhtäkkiä eräs ystävällinen minulle tuntematon nainen laittoi viestin, että heidän perheensä on tuolla lähimmässä isossa kaupungissa eli Tampereella, ja he voivat tuoda mitä tarvitaan. Hämmennyin jo tästä tarjouksesta, mutta tartuin siihen ja sovimme asiasta. Tarjouduin ajamaan perhettä vastaan meidän kaupunkimme keskustaan 15 km päähän noutamaan ostokset ja se oli ok.
Kun aikaa meni, sainkin kyseiseltä perheen äidiltä vielä viestin että he voivat tuoda ostokset meille kotiin saakka. Pidentynyt automatka ei haittaisi, lapset nauttivat siitä. Tämä tuntui ihan oudolta; miksi joku haluaisi ensinnäkin hoitaa tuntemattomalle lääkeostoksia ja vielä kiertää 30km lisälenkin sen takia, että saa ne perille..?
Pian pihaamme saapuikin auto ja sieltä kyseinen äiti toi minulle apteekin pussin. Lisäksi hänellä oli ilmapalloja meidän lapsille. Lisäkorvaus bensasta ei kelvannut, vaan hän kertoi että hän on iloinen voidessaan auttaa, ja haluaa toimia kuten toivoisi itseäänkin kohdeltavan. Olin aivan äimän käkenä. Mitä tälläinen käytös on? Kukaan ei ole yhtä sopivasti ja tarpeeseen auttanut itseäni aikoihin.
Kotona sisällä sitten sain annettua pojalle sopivampia lääkkeitä suppojen muodossa ja hän pääsi keräämään voimia kuumeen pikku hiljaa laskiessa. Yllätykset eivät kuitenkaan jääneet tähän, vaan apteekin pussista löytyi vielä suklaalevy!
Mitä opin?
Tuona iltana mieleni täytti sellainen hyvin lämmin olo. Maailmassa on hyvyyttä kaiken kauheuden keskellä mitä maailmasta juuri nyt löytyy ihan liikaa. Arjen hyvää mieltä ja aitoa auttamista. Kukaan ei ole samalla tavalla auttanut minua missään aikoihin, mutta toisaalta en ole kysynyt kenenkään apua mihinkään. Miksi me panttaamme aina avun pyyntöjen kanssa?
Se, että kohtelisi ja tekisi muille sen miten toivoisi itseään kohdeltavan, on aika hyvä ohjenuora elämään yleensä. Haluan kokeilla samaa. Haluan ajatella asioita niin, että muistaisin aina miettiä miltä itsestäni tuntuisi missäkin tilanteessa, jos minua kohtaan käyttäydyttäisiin kuten itse käyttäydyn. Ehkä se muuttaa jotakin, kun tätä alkaa muistaa miettiä käytännön arjessa, nimenomaan pienissä jutuissa.
Haluan laittaa hyvän kiertämään!
