Lapsuuden muistot esimerkiksi lomamatkoista, huvipuistopäivistä, teltta- ja kalastusretkistä kesällä.. Muistatko miten jännää ja hauskaa silloin oli? Koin ihan yliluonnollisen jännittäviä ja mieleenpainuvia hetkiä itse pienenä metsässä seikkailuista, simpukoitten etsimisestä rannalta, metsämansikoiden keräämisestä ja kyykäärmeiden pelkäämisestä siinä samalla. Paljon pienempiäkin juttuja on jäänyt mieleen, ja miten jännää ja hauskaa kaikki oli!
Kun me perheenä lähdimme ruotsin risteilylle silloin joskus, ollessani alle teini-ikäinen, voi miten jännää se oli! Kaikki pienet jutut laivan sisustuksesta ja palveluista, lasten pelihuoneista jännittäviin hyttikäytäviin ja lasten diskoon olivat niin ihania juttuja kaikki, että niihin seikkailuihin on vetänyt veri monta vuotta nuoruusvuosien jälkeen. Kunnes.
Mihin kaikki jännitys katosi aikuisena?
Olen huomannut nyt aikuisena niin monen monessa asiassa, että mikään ei niin tunnukaan enää niin miltään?! Toki elämä on hyvää, mutta eihän se nyt niin jännää ole. Huvipuistoissa minua lähinnä pyörryttää ajatuskin mistään laitteista, ja kaikenlaiset kummitustalot tekee mieli jättää katsomatta ihan vain koska ”ei ne kuitenkaan pelota”. Lapsena ja nuorenakin kiljuin jokaista luurankoa kummitusjunassa.
Jokin tylsistyttää meidän aivomme vanhenemisen myötä. Mikä niin tekee? Onko se kaikki aikuiselämän vaatimukset ja velvollisuudet, jotka vievät niin ison tilan ilolta ja jännitykseltä? Tylsistyykö mieli, kun arki toistaa niin usein samaa kaavaa?
Ideoita, miten tehdä arjesta iloisempaa ja jännempää aikuisena
No en oikeastaan tiedä, onko tätä arkea mahdollista saada jännemmäksi. Pitänee oppia vaan nauttimaan, ja MUISTAA nauttia pienistä asioista.
Näistä asioista nautin itse. Ne eivät ole mitenkään jännittäviä, mutta tuovat arkeen usein uuden ripauksen hyvää oloa ja omanlaista taikaa.
- Aamukahvi rauhassa ja kiireettömästi.
- Tähtien tähyily ja tähdenlentojen metsästys. Tätä olen tehnyt aina!
- Metsässä kävely.
- Kivien tukiminen luonnossa, hienojen kivien (korukivet yms) etsintä lasten kanssa.
- Panostaminen juhlapyhiin yms., kuten pääsiäinen, halloween, juhannus.
- Arjen juhliminen välillä ihan muuten vaan!
- Onkiminen kesäisin. Tästä ei ole jännitys lähtenyt vanhenemisenkaan myötä.
- Joka päivä voi juhlia jotakin pienesti! Vaikka itseään.
- Ystävien tai uusien ihmisten tapaaminen.
- Uudet asiakaskontaktit yrittäjän työssä.
- Myöhäinen elokuvailta miehen kanssa.
- Ulkona syöminen.
- Perheen kanssa grilli-ilta.
Onhan näitä hyviä hetkiä ja merkittävää tekemistä paljonkin elämässä, mutta niitä ei vaan osaa arvostaa aina siinä hetkessä, eikä tälläisenä harmaana marraskuun sadepäivänä varsinkaan.
Tänään on kuitenkin Pyhäinpäivä. Yleensä emme ole sitä mitenkään juhlineet mutta tänään päätin hyvän fiiliksen myötä tehdä taas kakun! viimeksi Halloweenina taioimme lasten kanssa ihan hetken mielijohteesta kerroskakun, joka mukavasti toi juhlan tunnetta viikonloppuun.
Mä aion elää joka päivä ihan täysii
Koska huominen voi olla aina viimenen
Ja vaikkei se lähe aina yhtä kovaa käyntii
Ja tekis mieli luovuttaa
Ni ei se niin mene
Siit pitää taistella ku huomista ei oiskaa
Voittajat ei luovuta eikä luovuttajat voi voittaa
Sama kaava pätee onneen ja iloon
Haluut sä tehä bankkiin mua tonnin vai kiloon
Haluut sä laihtuu vai lihoo
Nauraa vai itkee
Tää kaikki on kii siit et miten valitsee
Haluut sä menestyy vai kerää pulloi
Haluut sä kuolla yksin vai elää kunnol
Ja se valinta on jokaisen oma
Mut mahdollisuus käy melkee jokaisen kohal
Ja vaik vaikee me tehää tästä silti
Mullon yks neuvo sulle
Ota elämästä irti kaikki minkä saat
Tee siit parempaa tee siit parempaa
Ota elämästä irti kaikki minkä saat
Tee siit parempaa parempaa tee siit parempaa
Elämästä irti (Mikael Gabriel)
