Missä on äidin oikea paikka ja miten kauan, tai miksi joku jää kotiin, pohditaan tuoreimmassa Me Naiset -lehdessä. Pääsin artikkeliin mukaan kertomaan oman tarinani jo 16 vuotta kestäneestä kotoilustani.
Päätin jäädä kotiäidiksi 16 vuotta sitten, kun minusta tuli äiti. Silloin tuntui että se on oikea ratkaisu koska halusin voida olla mahdollimimman paljon lasteni kanssa arjessa, mutta toisaalta halusin myös tehdä töitä, kehittää itseäni ja opiskella. Aiemmin minulla oli jäänyt kesken lähihoitajan opinnot koska hoitoala ei tuntunut omalta jutulta käytännössä, niin paljon kuin hyvinvointi ja terveys kiinnostivatkin.
Niinpä päätin onnistua yhdistämään kotiäitiyden ja työn ja siinä onnistuinkin, vaikka helppoa ei olekaan aina ollut! Etätöiden löytäminen tuolloin 13 vuotta sitten ei ollut helppoa, sitä melkein kavahdettiin kun ilmoitin työ- ja yhteistyöhakemuksissani tekeväni työt etänä. Onneksi kuitenkin löytyi myös avoimemmin ajattelevia yrityksiä ja pääsin alkuun oman näköisellä urallani!
Tässä ja tänään olen ollut kotona yli 16 vuotta, lasten ollessa 16- 11- ja 4-vuotiaat. Pieninkin lapsistamme on hoidossa nyt osan viikosta, koska hänelle päivähoito on tavallaan osa kuntoutusta erityistaustan vuoksi. Sain opiskeltua vuosien varrella merkonomin ja liiketoiminnan erikoisammatti -tutkinnot verkossa nekin. Päivätyöni on eri yritysten markkinoinnin hoitamista yrittäjäpohjalta.
Yrittäjyys voi olla uuvuttavaa mutta hyvin palkitsevaakin. Itselleni kotiin jäämisessä on ollut aina tärkeää se, että näin voin enemmän määritellä itse arkeani, töitäni, aikataulujani eikä elämä ole täysin kello kaulassa juoksemista, vaikka arkipäivien työt kiireisenä pitävätkin. Saan ideoida ja kehittää uutta työtä itselle palvelujen muodossa, ja osallistua paljon toisten ideointiin. Vähän kuin lottovoitto ilman suuria rahamääriä!
Kaikki on mahdollista, kun vaan päättää onnistua, ja etsiä keinot luovuttamatta!
Lue juttu uusimmasta Me Naiset 5/2023 -lehdestä!
Henkilökuvat: Riina Peuhu ja lehtijuttu Pauliina Grönholm
