Työstressin olemus ja syyt ovat pyörineet päässäni paljon tänä syksynä. Stressaan erittäin herkästi kaikkea työhön liittyvää ajattelemalla ”liikaa” asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden haasteita ja eri projekteihin ja toimeksiantoihin liittyviä keskeneräisiä asioita. Toisinaan herään aamulla ja tajuan tehneeni yönkin töitä unissani, ja silloin olo ei tunnu levänneeltä! Tulee niitäkin öitä, jolloin aivot eivät suostu nukkumaan vaan työasiat pitävät hereillä aamun tunneille saakka. Pidän yrittäjyydestä ja työstäni sekä asiakkaistani, joten vika ei ole sinänsä heissä. Toki arkeeni mahtuu kaikenlaisia ihmisiä, myös haastavia tapauksia. Unettomuus töiden takia on kuitenkin asia, joka minun pitäisi todellakin saada karsittua pois. Erityislapsemme unihaasteet lisättynä työstressiin ovat aikamoinen yhdistelmä toisinaan.
Nämä stressituntemukset ja niiden kasaantuminen elävät omassa elämässäni sellaista aaltoilua, jossa toisinaan elän läpi kevyempien viikkojen miettimättä vapaa-aikoina juurikaan töitä ja toisinaan en osaa muuta ajatellakaan. Sitten löydän itseni miettimästä, mikä on terve määrä miettiä töitä. ”Yrittäjänä minun kuuluukin miettiä töitä ja asiakkaitani” huomaan usein toistelevan itselleni, mutta kyllähän siinäkin jokin järki pitäisi kai olla mukana? Muuten töistä menee into!
Oletko kuullut koskaan termiä itseään säästävä työtapa? Tämä tuli minulle tutuksi tänä syksynä osin työn kautta ja innostuin oppimaan lisää! Miten vapauttavaa onkin ajatella, että voisin oppia pois liiallisesta työn yliajattelusta ja ylihuolehtimisesta, ja nauttia enemmän arjesta – vaikka työt ovatkin mukana osittain koko ajan.
Lue lisää itseään säästävästä työtavasta täältä. Aiheeseen liittyvä verkkokurssi löytyy täältä.
Miten estää työn ajattelu viikonloppuna?
Vimmattu työasioiden purkaminen ja ongelmien ratkonta pääni sisällä vaivaa monesti mieltäni viikonloppuisin, jolloin aivoni eivät haluaisi päästää pulmista irti vaan jatkaisivat vaan tikitystään. Mitä enemmän yritän rentoutua ja olla tekemättä aivotyötä, sitä enemmän tuntuu siltä, että työvaihde aivoissani haluaa puskea esiin! Nytpä kehitin itselleni uuden metodin työajatusten torjuntaan: Ajastin itselleni palaverin ITSENI KANSSA maanantai-aamupäivään. Siellä odottaa puolituntinen, jossa kerään ajatukset kasaan ja pohdin mitä aion maanantaina saada tehdyksi. Jollain tavalla tämä ehkä auttaa, kun asiat ikään kuin on kalenteroitu ratkaistavaksi tiettynä aikana myöhemmin.
Pähkäilin että lienee hyvä jos teen saman yhteenvedon työasioista myös aina viimeisenä työnäni perjantai-iltapäivisin, ennen viikonlopun viettoon siirtymistä. Näin minkään työasian ei pitäisi jäädä tavallaan täysin kesken ja auki mieleen pyörimään.
Eli ajattelutreffit itselle perjantaina ja maanantaina. Siinä välissä olen vapaa työasioista! Uskotaan näin!
Mitäs tuumaat oivalluksestani?
