Kun oma keho ja vatsa ovat aina voineet hyvin, ilman mihinkään elimiin kohdistuvia sairauksia tai jatkuvia vaivoja, on vaikeaa yhtäkkiä kohdata niitä ja hyväksyä että kaikki ei ole kunnossa.
Kävin taannoin lääkärissä omien vaivojeni takia ensi kertaa vuosikausiin. Kuulun siihen ihmisryhmään, joka menee lääkäriin vasta ”pää kainalossa”, sitten kun on aivan pakko eikä mikään muu enää auta. Oli kyse sitten hammaskivuista tai mistä tahansa muusta, melkein kaikessa olen onnistunut hoitamaan vaivani itse ja diagnosoimaan tarpeellisen ystävämme Googlen avulla. Puoliksi niin se nytkin meni. Sain kuulla lopulta että sappirakossani on jotakin ylimääräistä, joka vaikuttaa sappikiviltä.
Sappikivien oireet kohdallani
Lääkäriin minut siis ajoi yhtäkkinen yli viikonlopun kestänyt yllättävän kova vatsakipu. Kipu, tai oikeastaan kova ja polttava painon tunne ylävatsalla vaivasi kolmena iltana peräkkäin niin kovana, että päätin etten enää ihmettele vaivaa kotona.
Vatsani on voinut muuten hyvin ja toiminut koko elämäni moitteetta, joten tämän tason kipu herätti. Taustatietona sen verran että lähes 40 vaivattoman vuoden jälkeen olen nyt kärsinyt yli vuoden hiljalleen kasvavasta iltoihin painottuvasta paineen tunteesta ylävatsan oikealla puolella. Tunne tuntui aluksi kuin pieniltä kuplilta tai muljahtelulta ylävatsalla, pikku hiljaa ajan kuluessa muuttuen painon tunteeksi. Tunne tuli ja meni ajoittain jääden välillä pois, joten en ajatellut sen olevan mitään vakavaa tai todellista, ennen kuin todella kova kipu yllätti.
Oma arvaus diagnoosista osui kohdilleen
Ennen lääkäriin menoa tutkin tietysti mitä Google-tohtori oireistani sanoo. Tutustuin monenlaisiin vaivoihin jotka voisivat oireilla kipuna ylävatsan oikealla puolella. Lopputulemaksi valikoitui vahvimmiksi vaihtoehdoiksi joko sappikivet tai palleatyrä. Kerroin epäilyksistäni sappikivistä lääkärille, ja jo ennen ultratutkimusta hän oli kanssani samoilla linjoilla mutta totesi että tyräkin se voi olla. Vatsan ultratutkimus sen sitten vahvisti että sappikiviähän siellä on, itse sappirakossa.
Sain kuulla että sappirakon poistoleikkaus on todennäköisesti ainoa hoito joka poistaa kivut ja vaivan kerralla. Leikkauksella lisäksi ennaltaehkäistään vakavampia seurauksia, mitä sappikivistä voi lopulta tulla jos vaiva pitkittyy ja sappi, haima tai jopa maksa tulehtuisivat. Suostuin ottamaan vastaan lähetteen suoraan gastrokirurgian poliklinikalle, ja sillä tiellä nyt ollaan, omaa vuoroa odottelemassa. Joskus lähiaikoina kuulen todennäköisesti, miten asian kanssa edetään.
Onneksi menin lopulta lääkäriin, vaikka olin siellä odotellessanikin vielä aika varma, ettei vatsassani ole mitään erikoista vahvoista oireista huolimatta. Kipu kannattaa ottaa aina todesta, ja kehon pienetkin selvästi epänormaalit tuntemukset. Omat vaivani olisivat löytäneet todennököisesti nimen jo kauan sitten, jos olisin mennyt aiemmin lääkäriin outojen vatsatuntemusteni kanssa. Pidin niitä vaan hyvin pitkään suolen liikkeinä, jotka kuvittelin tuntevani ylävatsalla.
Tieto lisää tuskaa useimmiten
Oloni on toisaalta helpottunut, koska pitkään kestäneiden vaivojen syy selvisi ja samalla sekin, ettei kyseessä ole ainakaan tässä hetkessä mikään super vakava juttu. Sekin helpottaa mieltäni, että vaiva voidaan hoitaa. Leikkauksia ja nukutuksia, verta ja piikkejä tosissaan pelkäävälle – eli minulle – tieto tulevasta leikkauksesta ei ole kuitenkaan helppo juttu, joten samalla alkoikin kova itseni tsemppaus ja mieleni valmistautuminen koettelemuksiin.
..to be continued..
