Kyllä vai ei, miksipä ei?! Ilmeisesti tästä aiheesta kohistaan välillä. Ihmetellään, miksi lapsi pitää viedä hoitoon jos vanhemmalla on lomaa, tai kun lapsella pitäisi olla lomaa tai kun vanhempi on kuitenkin kotona. Täytyy sanoa, että ihan kaikissa tilanteissa en ehkä täysin itsekään ymmärrä hoitoon viemistä lomalla, mutta tilanteita, perheitä ja tarpeita on niin monia ja me kaikki perheet olemme erilaisia, että mitä sillä on merkitystä, miten joku muu tekee? Kunhan omat asiat ovat järjestyksessä, niinhän?
Huono äiti on kirjoittanut siitä, kuinka lapsi päätettiin viedä hoitoon koko kesäksi. Taustalla olivat perustellut, käytännön syyt joita ei luulisi kenenkään lähtevän haastamaan. Mutta miksi tälläistä päätöstä pitäisi alkaa puolustelemaan edes! Uskon, että vaikka ulkopuolisen silmiin toisten elämät voivat näyttää aina niin helpolta ja kaikilla muilla menee aina paremmin kuin itsellä, niin että ”kyllähän ne lapsetkin noilla kotona menee”, niin siellä taustalla on kaikenlaista elämää ja haasteita, ja tämäkin valinta on loppuun ajateltu silloin kun se tehdään.
Jos joku päättää viedä lapsensa hoitoon vaikka hänellä on puhtaasti omaa lomaa töistä, eikä vapaalla tarvitse esimerkiksi opiskella tai keskittyä johonkin vaativaan projektiin (kuvitellaan vaikkapa talon rakennus), niin siinä tapauksessa tokihan se vähän särähtää korvaan, että lapsi menee hoitoon eikä ole kotona perheensä kanssa. Mutta näissäkin tilanteissa se, mitä päällisin puolin muille näkyy ei välttämättä ole kaikki mitä valinnan taustalla on. Mitä jos vanhemmilla on mielenterveyshaasteita, uupumista tai muita terveydellisiä haasteita?
Meidän pienin on päivähoidossa puolet kesästä
Nuorin pojistamme on ollut edeltävinä vuosina hoidossa joka kesä siihen saakka, kun päiväkoti on kesällä virallisesti auki eli kesäkuun loppuun. Heinäkuun hän on sitten ollut kokonaan kotona, niin myös tänä kesänä. Tätä ratkaisua ei ole tarvinnut sen ihmeemmin edes pohtia, kun itse teen edelleen kotoa käsin töitä – myös koko kesän. Kotoa käsin työskentely kuitenkin sallii sen, että olen aina voinut hoitaa lapsia kotona töiden ohessa ja kesällä heinäkuu onkin aina huomattavasti rennompaa töidenkin suhteen, siksipä se on hyvää aikaa olla koko perheen voimin kotona ja viettää aikaa yhdessä.
Jos olisimme päätyneet pitämään pojan hoidossa koko kesän, se olisi tarkoittanut vaihtoa ”varahoito” -ryhmään jossa olisi ehkä entuudestaan tuntemattomia lapsia ja hoitajiakin, emmekä koe sitä hyväksi ratkaisuksi ja tarpeelliseksi erityisellemme, jonka arjessa täytyy huomioida niin monia asioita ja olla avustaja koko ajan läsnä.
Olen ajatellut lomailevani heinäkuussa oikeasti lomamoodissa kaksi viikkoa, tosin saapa nähdä miten käy. Voi myös olla että yhtäkkiä töitä onkin enemmän kuin aikoihin, sillä sellaisiakin kesiä olen nähnyt, jolloin etukäteen on näyttänyt siltä, ettei töitä ole tai mitään kysyntää (kun teen digimarkkinointia yrittäjäpohjalta), mutta sitten juuri heinäkuussa onkin ollut paljon enemmän töitä kuin edeltävinä kuukausina, kun monet yhtäkkiä haluavat päivittää kotisivujaan ja markkinointiaan ennen kuin arki taas alkaa. Katsotaas miten menee tällä kertaa!
