Mitä sen jälkeen? Mitä on tuon odotetun rajapyykin ja sateenkaaren päässä? Pelkään kovin että meillä vaan pelataan videopelejä koko kesä, siis isommat pojat joille pelit kavereiden kanssa ovat arkea. Tokihan se on vanhemmista kiinni että sitä vaihteluakin tulee arkeen.
Meidän kesälomahaaveisiin (tai siis minun haaveisiin) kuului taas kaikenlaista, erityisesti haaveena on ollut jo pari vuotta päästä kesällä lappiin. Se, kun ilman mitään kiirettä voisi edetä perhe-roadtripin muodossa kohti pohjoista lämpimässä kesäsäässä ja pysähtyä matkan varrella ihailemaan maisemia ja kaupunkeja, istahtaa nauttimaan jätskiä ja kupin kahvia tien poskessa. Kiivetä tunturiin kesällä ja käydä patikoimassa, ja kaikkea…
Jonkun aikaa tuo edellinen haavekuva oli vahvana suunnitelmissa vielä talvella, mutta sitten se haihtui, haasteena ovat sekä talouden epävarmuus että niin monta muutakin asiaa liittyen mm. työkuvioihin yms. perheessämme. Nyt realistisempi haaveeni onkin, josko saisin mieleni vain rauhoittumaan kesällä muutamaksi viikoksi ja lomailtua töistä, tekemättä mitään. Toki joku pieni reissu tai pari lähemmäs kuin Lappi olisi paikallaan. Sellaisia voisi olla vaikkapa laivaristeily, shoppailureissu Tampereelle (mm. IdeaPark on kysytty paikka meidän perheessä) tai joku huvipuisto.
Mitä odotan lasten kesälomalta
Pitkiä aamuja! Se, kun ei tarvitse hoputtaa ketään kouluun ja muistaa sitä ja tätä ja tuota, eikä varsinkaan tarvitse reagoida Wilmaan.
Hieman noita odotettuja rauhallisempia aamuja rikkoo tietysti se, että nuorin pojista käy vielä puolet kesästä päiväkodissa, mutta onneksi sinne ei tarvitse kello kaulassa hoppuilla koskaan. Kunnolla pitkään pääsen nukkumaan vasta heinäkuussa, sitten kun nuorinkin jää ”kesälomalle” hoidosta, silloin kun ja jos hän itsekin nukkuu hyvin, mutta kyllä vaan koulun kesäloma tekee niin hyvää itsellekin.
