Ajankohtaiset Digiyrittäjyys

Mitä Donald Trumpin tapaus opettaa meille?

Joka tuutti on täyttynyt Trumpiin liittyvistä dramaattisista käänteistä. En ole oikein jaksanut avata mitään uutiskanavaa netissä tai tv:ssä moniin päiviin, koska tuntuu että siellä toitotetaan koko ajan samoja asioita ja aina niin negatiiviseen sävyyn, ettei sellaista jaksa – kun haluaisin olla positiivinen ja lukea iloisista asioista mieluummin!

Hurraa jatkuva epävarmuuden aikakausi

Elämme aikaa, jossa tiedon määrä on niin valtava, että sen laatua ja luotettavuutta alkaa olla kohta jo mahdoton todentaa. Trumpin fiaskon ympärillä on pyörinyt lukemattomia uutisia, huhuja, salaliittoteorioita ja spekulaatioita, mikä on johtanut monien ihmisten epävarmuuteen siitä, mikä on totta ja mikä ei. Tämä ei koske vain politiikkaa, vaan lähes kaikkia elämän osa-alueita.

Huom! Politiikkaan en halua ottaa mitään kantaa tässä kohtaa tai yleensäkään.

Itse olen alkanut epäillä sitäkin jo, kerrotaanko meille suomen kielellä uutisissa ulkomaiden asioita puoluettomasti kaikista eri kulmista vertaillen. En oikein usko. Se ei välttämättä ole silti iso poliittinen salajuoni suomalaisia kohtaan, vaan sellaista valikoivaa uutisointia, jossa päätetään jo omat kannat asioista ennakkoon ja sitten uutisoidaan niin, että niitä omia kantoja voidaan vahvistaa. Niinpä itse suuntaankin toisinaan lukemaan uutisia myös ulkomaisista lähteistä, jotta näkisin vähän isommassa kuvassa maailman tapahtumia.

Tavallinen tallaaja kohtaa päivittäin lukuisia tietolähteitä – sosiaalinen media, uutiskanavat, blogit, radio ja paljon muuta. Aivot napsivat sitten pikku eväiksi matkan varrella juttuja ja näkökulmia sieltä täältä ja koostavat niistä jonkinlaisen oman totuutensa. Uskon että se, onko luettu tai kuultu tieto faktaa, fiktiota vai puolueellista yhdestä näkökulmasta kerrottua faktaa, jää pohtimatta. Trumpin tapauksen kaltaiset tilanteet korostavat tätä ongelmaa entisestään. On tärkeää kehittää kriittistä ajattelua ja arvioida tietolähteitä huolellisesti. Ja käyttää sitä maalaisjärkeäkin.

Ajattelen, että ehkä meidän tavallisten tallaajien ei aina tarvitse tietää ihan kaikkea, emmekä varmasti saakaan tietää. En tarkoita sitä, että pitäisi elää valheessa tai väärän tiedon varassa, mutta sitä, että jotkin asiat maailmassa ovat vähän liian isoja yhden pienen ihmisen ratkaista tai ymmärtää perinpohjin. Ja joskus liiallinen tieto voi varmasti aiheuttaa enemmän haittaakin.

Trumpistakin varmasti julkaistaan pian jonkin sortin virallinen tutkimus ja kertomus, miksi ja miten kaikki meni kuten meni, mutta mikä on se pohjimmainen totuus – emme välttämättä sitä tule kuulemaan. Ja antaa sen olla. Tässä ja nyt ainakin itselläni on muutakin tekemistä ja ajattelemista elämässäni, vaikka USAN presidentinvaalit sinänsä ovatkin ihan jännää seurattavaa sivusta, varsinkin kun se show menee aina vaan hullummaksi joka kerta. Tällä kertaa näissä vaaleissa alkaa tuntua jo siltä, että en osaa kannattaa mitään puolta vaan mieluummin seuraan vaan sitä, mitä tapahtuu. EDIT: Mikäli ennusteet paikkansa pitää, niin voidaan saada kerrankin KAMALAN ihana pressa USA:han! 😀

Me näemme sen maailman, minkä algoritmit meille luovat

Sosiaalisen median algoritmit ja uutiskanavien valikointi vaikuttavat paljon siihen, mitä tietoa meille tarjotaan ja miten se esitetään. Olet ehkä huomannut, että kun kerran haet jotakin tietoa vaikkapa Googlesta, alat pian nähdä sosiaalisessa mediassa samaan aiheeseen liittyen mainoksia tai muita juttuja. Tämä algoritmien mahdollistava tekniikka on hieno juttu mainostajille, mutta voi johtaa informaatiokupliin, joissa näemme vain sellaisia uutisia, jotka vahvistavat omia uskomuksiamme.

Mielestäni nykyajassa on super tärkeää altistaa itseämme erilaisille näkökulmille ja erityisesti erilaisille tietolähteille. Kannattaa siis vaikka välillä vilkaista ulkomaisia tietolähteitä eri kielillä. Tietoisesti erilaisia näkökulmia etsivä tiedonhankinta on avainasemassa monimuotoisen ja enemmän todenmukaisen maailmankuvan rakentamisessa.

Näin kehität tietolähteiden arviointikykyäsi

Trumpin tapauksen kaltaiset tilanteet muistuttavat siitä, että elämme monimutkaisessa maailmassa, jossa tieto on valtava voimavara mutta myös haaste. Tässä muutamia nostoja, miten kehittää omaa tiedon arviointikykyä ja rakentaa moniulotteisempaa omaa käsitystä maailman menosta.

  1. Harrasta kriittistä ajattelua: Harjoittele kriittistä ajattelua, älä usko aina ensimmäiseen lukemaasi tietoon. Etsi lisää tietoa ja tarkista lähteet.
  2. Tutustu erilaisiin tietolähteisiin: Kuluta tietoa monista eri lähteistä ja näkökulmista.
  3. Keskustelu: Osallistu avoimeen ja rakentavaan keskusteluun muiden kanssa. Kysy mitä mieltä muut ovat ja mistä he ovat kuulleet asiasta. Kuuntele ja kunnioita erilaisia näkökulmia. Punnitse omia mielipiteitäsi.
  4. Vastuullisuus: Ole vastuullinen tiedonjakaja. Vältä disinformaation levittämistä ja edistä totuudenmukaista tiedonvälitystä.
  5. Tarkkuutta viestintään: Vältä kertomasta totuuksina asioita, joista et voi olla varma. On eri asia sanoa ”asia on näin” kuin kertoa että se ”saattaa olla joidenkin tietolähteiden mukaan näin” tai että ”minä uskon henkilökohtaisesti näin”. Jos kerrot totuuksia, jaa myös aina tietolähteesi.
Linkkejä

Lähdekritiikki – Helsingin Yliopisto

Totta vai tarua – miten arvioida tiedon luotettavuutta? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Jaa juttu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *