Viime viikolla oltiin tilanteessa, joka ei ollut mitenkään toivottu tapa hoitaa lapsen hampaita, mutta meidän tapauksessa ainoa vaihtoehto. Pojallemme, jolla on kehitysvamma, tehtiin hammashoito nukutuksessa. Pojalla on ollut aina haasteita suun ja hampaiden hoitamisessa, sillä kehitysvamman (diagnoosi >) vuoksi hän ei ymmärrä tai kykene kunnolla yhteistyöhön hammashoito- tai pesutilanteissa, eikä hän esimerkiksi avaa suutaan pyynnöstä. Tästä syystä päivittäinen hampaiden pesu on ollut meillä paikoin vaikeaa.
Hammashoidon tarve tuli ilmi jo kuukausia sitten kun poika vaikutti olevan kipeä eikä mikään oikein auttanut, mutta flunssaoireitakaan ei ollut. Lopulta hampaiden pesun yhteydessä alkoi jostakin ikenestä vuotaa verta ja kun sitten sain kuin sainkin pienen näkymän pojan toisen puolen yläposkihampaisiin, huomasin että siellähän on kunnon reikä tai lohkeama, kaksikin. Poika tykkää pureskella kovasti monenlaisia esineitä, mitä vain löytää ja voi olla että reikä on osin seurausta siitäkin. Koska tavallinen hammashoito ei ollut mahdollista, ei ollut muita vaihtoehtoja kuin ottaa paikka jonosta nukutushoitoon. Varsinaista toimenpideaikaa saatiinkin odottaa kuukausia, mutta onneksi hammas ei ihan liian paljon vaivannut sinä aikana, kunnon harjaus piti isommat kivut ainakin poissa koska poika on ollut iloinen oma itsensä lähes kaiken aikaa.
Tietenkin etukäteen mietitytti hieman, miten poika kaiken ottaa kun asioiden kertomisesta etukäteenkään ei ole hirveästi apua. Tai mistäpä sen tietää. Kerroin pojalle edellispäivänä, mihin ollaan menossa ja matkalla sairaalaan kerrattiin asiaa. Poika naureskeli ja hymyili vain koko matkan, ja ihmeekseni sama hyvä mieli jatkui koko sairaalapäivän ajan. Kaikki valmistelut sairaalassa meni helpommin kuin osasin odottaakaan, eikä kanyylin laittokaan käteen tuottanut oikein itkuakaan. Hammashoito nukutuksesta heräämiseen saakka kesti reilu kolmisen tuntia, mutta lopputulos oli onnistunut ja nyt on yksi huoli ja vaiva vähemmän arjessa. Tuon hoitopäivän jälkeen poika saikin heti flunssan, mutta on silti nukkunut paremmin kuin pitkään aikaan – ehkäpä kipuja on siis vähän ollut aiemmin ja nyt niistä päästiin eroon.
Pelkäsin paljon etukäteen, jälleen kerran, itse nukutusta koska vanhempi lapsemme sai vuosi sitten nukutuksesta harvinaisen komplikaation joka liittyi nukutuskaasujen käyttöön. Kielsimme käyttämästä kaasuja nyt ja muistutin siitä vielä sairaalassa kaikkia pariin otteeseen. Ja kaikki meni hyvin!
Nukutushoito voi olla hyvä ja ainoa vaihtoehto, jos lapsi ei pysty yhteistyöhön normaalissa hammashoitotilanteessa. Vaikka nukutus sinänsä voi tuntua pelottavalta ja liian isolta jutulta suhteessa hoidon tarpeeseen, se voi olla turvallisin ja stressittömin vaihtoehto niin lapselle kuin vanhemmillekin, kun muita helppoja tapoja ei ole. Joskus rauhoittava lääkitys auttaa, mutta meidän tapauksessa se ei olisi riittänyt. Jatkoon hammaslääkäri suositteli meille paremman hammasharjan hankintaa ja säännöllistä fluorausta hammashoitolassa, vaikka sitten kevyellä esilääkityksellä, koska nukutushoito ei tulisi kyseeseen uudelleen kevyin perustein, muuten kuin äärimmäisessä pakkotilanteessa.
Erilaiset tilanteet ja ihmiset vaativat yksilöllistä tapaa lähestyä terveydenhoidollisia haasteita. Hammashoidonkaan merkitys ei vähene kehitysvammaisuuden myötä, ja joskus vaatii luovuutta ja rohkeutta löytää ne parhaat ratkaisut, jotka tukevat lapsen tai aikuisen terveyttä ja elämänlaatua. Tässä matkassa taakkana meillä vanhemmilla kulki kauan se tietämättömyyden tunne, kun ei tiedä varmaksi tunteeko lapsi kipua koko ajan ja miten paljon, kun hän ei osaa sitä sanoittaa – ja hoitoon pääsyä piti odottaa usean kuukauden ajan. Onneksi nyt kuitenkin on asia vihdoin kunnossa, eikä tarvitse hampaiden tilaa arvuutella enää.
