Jotenkin tuntuu että vuoden alkuni on hidas tällä kertaa. Siis ihan hyvä niin, mutta se sellainen etukäteen kuviteltu uusi energia, uusi motivaatio ja innostus odotuttaa jossain itseään vielä. Toisaalta ihmekös tämä, meillä kun taas sairastuttiin flunssaan ja puolikuntoisena yritän itsekin tässä innostua ”uuteen alkuun”. Kaksi päivää sitä tavallista arkea on nyt takana, kun isommat lapset heräävät aikaisin kouluun, mies lähtee opintoihin ja minulla on kaikki rauha tehdä töitä päivällä omassa kuplassani, tosin pienin poika on nyt kaverinani sairastellessaan hänkin.
Olen toivonut ja yrittänyt tavoitella monen monta vuotta tietynlaista mielenrauhaa itselleni, ja sen jos jotain, tunnen ehkä saavuttaneeni, ja nyt onkin levollista aloittaa uusi vuosi puhtaalta pöydältä ilman jatkuvaa yliajattelua ja kiireen tuntua, joita olen potenut jo kymmenisen vuotta yötä päivää.
Tärkeimmät oppini viime vuodelta
- Elämä voi olla hyvää tässä ja nyt, juuri tälläisenä. Muuta ei ole kuin juuri NYT!
- Omaa mieltä ja kehoa pitää kuunnella.
- On ok olla laiska kun laiskottaa ja pingottaa pitkää päivää jos siltä tuntuu. Minä saan päättää.
- Kiirettä ei ole olemassa, se on mielen harhaa. On vain aikaa.
- Kaikki tapahtuu ajallaan ja omalla painollaan.
- Kaikki mikä kiiltää, ei ole kultaa. Eikä edes hopeaa. Joskus timantit löytyy ihan silmien edestä.
- Miksi murehtia jotain, mihin ei voi vaikuttaa tässä ja nyt.
- ”Happinaamari” pitää pukea aina ensiksi itselle, no matter what. Elämän haasteissa siis.
- Omia rajojaan pitää vaalia ja vaatia muitakin kunnioittamaan niitä. Jos omista rajoistaan lipsuu liikaa, joutuu lopulta ongelmiin jaksamisen kanssa, aina.
- Elämää ja arjen pieniä kohokohtia kannattaa juhlistaa usein, näin oravanpyörään ei tylsisty.
- Omaan intuitioon voi ja pitää luottaa ensi sijaisesti, niin ihmisissä, tilanteissa, mahdollisuuksissa ja ihan kaikessa. 99 % tapauksista oma intuitio on oikeassa. On ikävä tajuta tämä aina uudelleen, että olisi pitänyt taas kuunnella itseään heti!
