Digiäidin elämää etätyön, kodin ja perheen pyörteissä
Kun arkielämä on täynnä univajetta. Nukkuminen tuntuu nykyään olevan yhtä harvinainen taito ja lahja kuin yksisarvisten näkeminen. Pahinta on, etten tiedä helpottaako tämä joskus. Meillä se ei mene kuten yleensä pienten lasten vanhemmille kuulee sanottavan, ”Kyllä se vielä helpottaa ja sitten sinä kaipaat niitä pikkulapsivuosia.”. …
Edellisiä reilua 5 vuottamme voi kuvata hyvin pitkäksi vauva-arjeksi. Ikään kuin vauva-arkea elämme päivittäin edelleen, vaikka nuorin lapsista onkin jo 5,5-vuotias. Uusille tuttavuuksille kerrottakoon tässä että hänellä on harvinainen KAT6A-oireyhtymä. Miltä erityisarkemme näyttää tässä ja tänään? Jokapäiväinen arkemme on muotoutunut oman näköisekseen rutiiniksi, jossa päivät …
”Viesti Wilmasta” lukee taas puhelimen näytön yläreunassa. Juuri kun sain lähetettyä lapset kouluun ja istahdettua aamukahvin ja työkoneen ääreen. Tunnen kuinka verenpaine rinnassa läikähtää ja vedän syvään henkeä, mitähän nyt taas?! Unohtunut läksy, välineet, liikunta vaatteet vai mikä? Huonon äidin syndrooma nostaa päätään. Taas minä …
Näin eteni päiväni sappirakon poistoleikkauksessa. Kellon ajat ovat suuntaa antavia mutta kaiken kaikkiaan asiat etenivät nopeasti, paljon en ehtinyt odotella ja ihmetellä joka oli todella hyvä juttu tällaiselle etukäteen hirmu paljon pelkäävälle, piikki- ja verikammoiselle ihmiselle.😅 08:00 Saavuin ohjeiden mukaisesti päiväkirurgiselle leiko24-osastolle (Tays Hatanpää). Ovissa …
Miten vaikealta tuntuukaan sisäistää, että lapseni on ihan kohta täysi-ikäinen. Olenko jo niin vanha?! Mihin kaikki aika hävisi? Juuri kun nippa nappa olen itse alkanut tuntea itseni ”aikuiseksi”. Vanhoja kuvia katsellessani esikoisen syntymän ajoilta tuntuu, kuin tapahtumista olisi vain hetki aikaa. Toisaalta tunnen selvästi, miten …
Yllättävä, tunteisiin menevä, herkistävä, oivalluttava, opettava, hassun hauska… näin voisi kuvata jokaista perheemme päivää nykyään, joista yksikään ei ole keskenään samanlainen, vaikka melko tavallista ruuhkavuosi-arkea elämmekin. Toki kuvaaviksi sanoiksi sopii useimmiten myös väsyttävä, jopa uupunut. Nuorin poikamme on nyt iältään noin 5,5-vuotias. Kaksi vuotta sitten …
Olen tiennyt aina olevani vähän outo ja kenties erilainen kuin muut. Pääni sisällä on myllertänyt pienestä saakka tuhat ja yksi mysteeriä ratkottavana. Lapsena kaikki oudot ja pelottavat maailmankaikkeuden mysteerit pitivät hereillä joskus öisin, koska pelkäsin painajaisia. Muistan äitini neuvoneen, ettei liian isoja kysymyksiä kannata jäädä …
Millainen on oikeanlainen arkielämän tasapaino? Tätä mietin, kun päivästä toiseen yritän saada to do-listoja lyhennettyä, antaa itselle omaa aikaa, nauttia vapaasta, huomioida lapset ja puolison. Joku jää aina vähemmälle huomiolle, useimmiten minä itse. Vaikka työskentelen nykyään kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta, ovat työpäiväni täynnä toimintaa – …
Tuki seisomaan noustessa, keinu, tuoli, leikkitaso… bObles elefantista on tosi moneksi. Yhteistyössä Dinox.fi. Tätä ihanaa lelua, tai miksikä tätä oikein pitäisi sanoakaan, toivoin meille jo tosi kauan minä itse ehkä eniten. Nuorimman poikamme erityishaasteiden vuoksi olen törmännyt bObles-tuotteisiin monen monta kertaa ja ihastunut aina uudelleen. …
Pitkän pohdinnan jälkeen teimme kesälomalla perheenä pienen miniloman kaikista kotimaan ja länsi-Suomen vaihtoehdoista sitten Poriin. Joku voisi kysyä, että miksi ihmeessä juuri sinne, kun eihän Porissa ole mitään! Olen kuitenkin eri mieltä. En ole käynyt Porissa aiemmin henkilökohtaisesti, muuta kuin joskus nuorena opintomatkalla hyvin nopeasti. …
Perinteisesti ajatellaan että kotiäidit eivät tee töitä ja tienaa mitään, ja ovat tavallaan työelämän ulkopuolella ja jämähtäneet paikalleen elämässään sinne kotiin. Mittani on tullut täyteen tätä olettamusta! Kuten olen monta kertaa todennut, olen itse ollut kotona viimeiset 17+ vuotta siitä lähtien kun tulin äidiksi. Tästä …
Onpa ollut ihanaa aloittaa nykyään lähes perinteinen heinäkuun kahden viikon loma – jo neljä päivää pelkkää vesisadetta kuukauden helleputken jälkeen.