Hiihtoloma on täällä – mutta mitä tehdä lomalla kotona, kun lapset ovat eri-ikäisiä ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat?
lapsiperhe
Viikonlopun koittaessa jälleen päätin. Nyt vaan ollaan. Ei kiirettä, ei aikatauluja, ei sitä jatkuvaa kelloon vilkuilua ja “kohta pitäisi”-mietintää. Olihan ystävänpäivä ja perjantai – täydellinen syy pysähtyä ja herkutella perheen kanssa. Suunnitelma oli yksinkertainen: 1. Herkkuja – kaikkea sellaista, mitä normaalisti muka vältellään. Suklaata, sipsejä ja jäätelöä. 2. Elokuva – koko perhe sohvalla ja joku mukaansa tempaava elokuva. 3. Ei kiirettä nukkumaan – koska lauantai on […]
Aamulla kello soi taas ihan liian aikaisin. Kahvi tippuu hitaasti, ja samalla yritän pukea itseni ja lapseni, etsien kadonnutta lapasta, joka onkin syöty rikki taas eilen vaikka juuri sen parsin kasaan.. Ja sukkiakaan ei löydy mistään. Ja pyykitkin ovat vielä märkiä, ja pojalle pitäisi keksiä vaatetta hoitoon. Ja toinen nukkuu melkein pommiin kun pitäisi lähteä kouluun. Kun vihdoin pääsemme ulos, hengitän syvään kirpeää aamuilmaa, tartun rattaiden […]
Tiedättekö sen tunteen, kun ajattelee, että tänään on ihan tavallinen päivä? Sellainen perusarki, jossa työ sujuu, kahvikuppi pysyy lämpimänä ja kaikki menee juuri niin kuin kalenteriin on kauniisti suunniteltu. No, en minäkään. Tänäänkin olin puoliksi nauttinut työn ilosta ja siitä harvinaisesta hiljaisuudesta, joka syntyy, kun lapset ovat päiväkodissa ja koulussa. Olin jopa ehtinyt raivata iltapäivästä tilaa yhdelle isommalle projektille – siis sellaiselle, joka vaatii oikeasti keskittymistä […]
Meille elämä ei ole koskaan ollut aivan sitä, mitä ennustettavaksi kutsutaan. Kun pienin lapsistamme syntyi, emme osanneet aavistaakaan, että hänen matkansa maailmassa tulisi olemaan näin ainutlaatuinen. Harvinaissairaus on tuonut mukanaan epävarmuutta, kysymyksiä, ja huolta huolen perään mutta samaan aikaan elämä on opettanut meille enemmän kuin ehkäpä mikään muu haaste aiemmin – erityisesti sen, että epävarmuuden keskellä voi nähdä maailman selvemmin kuin koskaan. 6-vuotias poikamme ei vieläkään […]
Hyvää maanantaita! Tai siis, niin hyvää kuin yhdellä tunnilla unta nyt voi olla. Tässä sitä taas ollaan: toinen viikko peräkkäin, kun aloitan arjen sellaisella unen määrällä, jolla voisin yhtä hyvin ilmoittautua yövalvojaksi jonnekin? Meillä vaan jatkuu ihmesairastelut jo ties monettako kuukautta.. ihmeiden ihme kaiken keskellä on, että olen itse terve juuri nyt. Jos joku olisi kertonut minulle, että äitiys on vähän kuin jatkuvaa yövuoroa, mutta ilman […]
Pitäessäni poikaani sylissä, tunnen, kuinka hän painautuu pehmeästi minua vasten. Hänen pienet käsivartensa kietoutuvat omiini kiinni, ja sydämeni täyttyy lämmöstä ja rakkaudesta. Kaikki on nyt juuri hyvin. Hänen naurunsa kaikuu kotimme seinillä ja hymynsä valaisee päivän, ja elämä tuntuu kevyeltä, ainakin hetkittäin. Mutta äitinä tiedostan jatkuvasti myös sen, että tämä hetki on ohikiitävä. Pysähdyn usein miettimään: mitä tapahtuu, kun hän kasvaa? Nyt poikani on vielä suht […]
”Tällaisesta en ole ikinä kuullutkaan.” on yleisin ensimmäisenä kuulemani lause lääkärillä, sairaanhoitajan vastaanotolla tai missä vaan poikamme kanssa täytyy asioida. Olemme joutuneet ravaamaan lääkäripäivystyksessä viime vuoden loppupuolella useammin kuin koskaan jatkuvien sairastelujen kanssa, ja toisinaan hämmentää ja ärsyttääkin tämä sama lause. Jep, no ei kukaan muukaan ole koskaan kuullut vastaavasta sairaudesta. Lähes kaikki terveyskeskuslääkäreistä toteavat perään, etteivät tiedä mitään pojan sairaudesta ja että eivät ole nyt […]
Jos joku olisi sanonut minulle kuukausi sitten, että tulen ylistämään pyykinpesua, olisin nauranut. Mutta tässä sitä ollaan – elämän pieniä ironioita. Kaikki alkoi siitä, kun pyykinpesukoneemme päätti hajota reilu viikkoa ennen joulua. Kyllä, juuri silloin, kun päivien piti olla täynnä jouluvalmisteluja. Ja siinä samassa hetkessä kun angiinakin pesiytyi perheeseemme. Pian meillä kasvoi sellaiset pyykkikasat – tai siis -vuoret, jotka olisivat tehneet Himalajankin kateelliseksi. Pyykkääminen ei ole […]
Lomaa on vielä reilu viikko, ja arki pitäisi aloittaa kohta. Olen niin väsynyt, että kahvinkeitin tuntuu olevan ainoa asia, joka saa minut toimimaan.. no ei oikeastaan sekään.
Kun ruuhkavuodet ovat vieneet ajan niin parhaalta harrastukselta. Toivoakseni tänä talvena pääsen vauhdin hurmaan vähän enemmän! Kokeilin laskettelua ensimmäisen kerran muistaakseni joskus 9-10-vuotiaana perheen hiihtolomareissulla. Tuo ensimmäinen kerta oli kaikin tavoin ikimuistoinen mutta lyhyt, menetin pikkusormeni kynnen samalla reissulla ja laskut loppui lyhyeen – mutta tiesin heti että tämä on minun juttuni, eikä paluuta enää ole. Yläasteen talviliikuntapäivillä lasketteluinnostukseni sai jatkoa ja lukiovuosina sitten omasinkin jo […]
Kuudetta viikkoa sairastelua perheessä.. oikeasti, alan epäillä jo taitojani näissä äitihommissa! Onko vika minussa, kun en saa lapsiani hoidettua terveeksi? Mieli alkaa jo epäillä itseä, havaintokykyäni, ratkaisuja ja apteekin lääkkeitä – ihan kaikkea. Meidän syksyn sairastelukierre alkoi syyslomalla, jolloin olimme ensin koko perhe flunssassa. Sen jälkeen kaikki tokenivat pienen pieneksi hetkeksi, ehkä viikoksi, kunnes se alkoi uudelleen kovempana ja todella kovan yskän kanssa, lähes yhtäaikaa kaikilla. […]